Näiden tuotteiden terävimmässä kärjessä on tietysti suomalainen varhaisperuna sekä suomalainen parsa. Ja mikä olisikaan parempi kumppani näille kuin suomessa tärkeän ja pitkän historian omaava silli.

Suomalaisen varhaisperunan kuten sillinkin tuotanto kohdistuu Varsinais-Suomeen ja Turun saaristoon. Perunan osalta numerot ovat selviä, sillä esimerkiksi vuonna 2013 suomalaista varhaisperunaa tuotettiin 750 hehtaarin edestä, joista Varsinais-Suomessa oli noin 600 hehtaaria. Suurin osa suomalaisesta varhaisperunasta tuotetaan siis selkeästi Varsinais-Suomessa. Silti peruna häviää tässä sillille, sillä esimerkiksi kaikki Ahti ja Vesta sillit tehdään Turussa.

Parsa on kolmikon uusin tulokas suomalaisten lautasella. Vaikka Egyptissä parsa on tunnettu jo 5000 vuotta sitten, niin Pohjoismaihin tankoparsa on levinnyt viljelyskasviksi vasta 1700-luvulla. Ja tästäkin on tultu pitkä matka parsan nykyasemaan suomalaisten hyväksymien herkkujen joukkoon.

Suomalaisen parsan sesonki on lyhyt. Toukokuussa saamme ensimmäiset tuoreet parsat ja paras sesonki on ohi jo juhannuksena. Onneksi uuden perunan ja sillin tuottamista makuelämyksistä saamme nauttia koko kesän.

Parsa, peruna ja silli omaavat siis varsin erilaiset taustat, mutta sopivat samalle lautaselle paremmin kuin hyvin. Oheisella videolla Sillikoulun kokki näyttää vinkin miten tuunaat tästä kolmikosta kesän uutuusannoksen.

Ja vastuullisesti pyydettyä silliähän voi nauttia ympäri vuoden, vaikka kesä onkin monelle se tärkein sillistä nauttimisen hetki. Sillikoulun verkkosivuja ja Facebook-sivuja kannattaa kuitenkin seurata ympäri vuoden, sillä helppoja vinkkejä ja herkkuja löytyy aina. Facebook-sivulta tulet myös löytämään erilaisia kilpailuja silliin liittyen.

Ei muuta kuin herkuttelemaan sillillä muulloinkin kuin juhannuksena ja jouluna!