Sillin ABC

Silli on kala, joka taipuu moneen. On rasvasilliä, suolasilliä ja sokerisuolattua silliä. Toiset sillit ovat voimakkaamman makuisia kuin toiset ja alkuun voi olla hankalaa löytää juuri omaan makuun sopiva silli. Täältä sillin ABC:stä löydät kuitenkin apua oikeanlaisen sillin valintaan ja lisää tietoa erilaisten sillien välisistä eroista.

LÖYDÄ OMA SILLISI

 

Valitsemalla oikean sillin juuri sinun makunystyröillesi, löydät tiesi sillinoviisista sesonkisyöjäksi ja siitä aina sillikonkariksi saakka!

Sillinsyöjät voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Pitkän historian omaaviin sillikonkareihin, jotka ovat nauttineet silliä aktiivisesti mitä erilaisimmissa muodoissa jo vuosia; sesonkisyöjiin, jotka tuntevat jo sillin salat, mutta painottavat syömisen lähinnä joulupöytään ja uusien perunoiden seuraksi; sekä sillinoviiseihin, jotka eivät vielä ole suuremmin syventyneet sillin maailmaan, mutta ensimmäinen iso askel on vain ajan kysymys.

 

”Kerran vuodessa, Ruotsin risteilyllä tulee syötyä rapumarinoitua silliä”

 

Valtaosa sillinoviiseista on toki maistanut silliä vähintään klassisten uusien perunoiden kanssa tai napannut pari palaa juhlabuffetista. Jos on jo valmis maistamaan, miksei silliä sitten ostaisi kotiinkin? Virheeksi on saattanut muodostua startti liian tymäkän sillin parissa. Sokerisuolattu Ahti ja maustesuolattu Vesta voivat olla liikaa sillin makuun tottumattomalle, siinä missä miedommat etikkamarinoidut Abba- tai Boy-sillit ovat oivallinen startti elämänmittaiselle silliseikkailulle.

Ahdin ja Vestan vahva ja kalaisa maku syntyy pitkästä 3–4 kuukauden tynnyrikypsytyksestä, joka Ahdin tapauksessa toteutetaan sokeri-suolaliemessäja Vesta-silleihin lisätään vielä erilaisia mausteita. Sillit suolataan kokonaisina ja paloitellaan kypsytyksenjälkeen. Tynnyrikypsytys antaa oman osansa sillin makuprofiiliin kuin viinin valmistuksessa konsanaan.

Sillinoviisille helpommin lähestyttävät marinoidut Abba- ja Boy-sillit kypsytetäänetikkaliemessä valmiiksi paloiteltuina 1–2 kuukautta. Etikkakypsytyksen myötä sillin kalaisa maku pehmenee verrattuna sokerisuolattuihin silleihin. Etikkakypsytykseen tarvitaan lisäksi huomattavasti vähemmän suolaa, jolloin silli on helpommin nautittava herkku myös kokemattomammalle sillinoviisille.

 

”Kesältä jää aina hiukan silliä, jolle varmasti löytyy sopivat reseptit mihin ne voisi käyttää!”

 

Kun sopiva silli on löytynyt, nousee sillinoviisillekin helposti himo silliin, joka kestää läpi uusien perunoiden satokauden ja herää uudestaan vähintään jouluksi – ja kuin huomaamattaan sillinoviisi muuttuu sillin sesonkisyöjäksi. Kesän sillikaudeksi kannattaakin ostaa purkki tai kaksi Abban silliherkkuja ja jouluna maistuu perinteisemmät versiot kuten valkosipulisilli tai ranskalainen sipulisilli.

Sillin syönnin syvempi oppimäärä perinteisten sillisesonkien ulkopuolella on helppo aloittaa vaikkapa sillitäytteisillä voileivillä tai tuunaamalla lohilaatikkoa sillillä. Kun sillin makuun pääsee, voi kokeilla yhä useampia erilaisia reseptejä kuten sillillä täytettyjä uuniperunoita tai sillillä terästettyjä pastoja.  Yhtäkkiä silliä pitääkin olla jatkuvasti jääkaapissa. Hyppy syvempään päähän sillinmaistelussa johtaa vääjäämättä helpompien ja annosta tukevien etikkasillien vaihtumiseen voimakkaampiin maustesilleihin ja jälleen sillinsyönnissä avautuu uusi maailma, kun sillin sesonkikäyttäjä siirtyy konkariasteelle.

 

”Kyllähän hyvä silli toimii vaikka jäätelössä!”

 

Sillikonkarit lasketaan sillinsyömisen kuninkuusluokkaan, jossa ei kaihdeta kokeilunhaluisempiakaan reseptejä sillin parissa. Sillikonkari arvostaa hyvän sillin kalaisaa makua kuin italialainen kulinaristi arvostaa laadukasta anjovista ja käyttää silliä niin voileipäkakussapizzassa kuin  lohen tilalla sushissakin. Kovimmat tekijät syövät silliä vaikka jäätelössä! Ahti ja Vesta ovat tuttuja merkkejä, joiden makua sillikonkari kaipaa, ei vain aterian tukena, vaan makumaailman kruununa. Pitkään tynnyrissä suolattuna kypsytetyt Ahti ja Vesta ovat perinteisiä ja voimakkaita sillejä, jotka on pakattu käsin täydellisen lopputuloksen saavuttamiseksi – ne ovat sillikonkarin suurinta herkkua.

Silli on ollut perinteinen osa suomalaista ruokakulttuuria jo pari sataa vuotta ja se on muuttunut herrojen herkusta duunariruoaksi ja koko kansan sesonkiherkuksi. Suunta sesonkinautiskelijasta sillikonkariksi kannattaa kuitenkin ottaa mahdollisimman ajoissa sillä silli sisältää myös runsaasti terveydelle välttämättömiä Omega-3-rasvahappoja. Abba-, Ahti-, Boy- ja Vesta-sillien raaka-aine pyydetään Koillis-Atlantilta eli Norjanmereltä ja Pohjanmereltä. Lisäksi kaikilla silleillä on arvostettu, vastuullisen pyytämisen takaava MSC-sertifikaatti.

SILLIÄ ON MERESSÄ MONENLAISTA – PIENI SILLIKÄSIKIRJA

 

Silli, latinankieliseltä nimeltään Clupea Harengus Harengus, on solakka kala, joka rasvapitoisuutensa perusteella luokitellaan rasvaisiin kaloihin. Silli on ollut osana suomalaista ruokakulttuuria jo parin vuosisadan ajan ja tästä, ennen “duunarin ruokana” pidetystä kalasta, on vuosien saatossa muotoutunut koko kansan todellinen kesäherkku. Suomalaiset sillin käyttötavat ja makutottumukset pohjautuvat sekä venäläiseen että skandinaaviseen kulttuuriin. Ajan kuluessa meille on kuitenkin muodostunut omat suomalaiset tuotetyypit sekä sillin käyttötavat.

Sillin alalaji riippuu siitä, mistä kala pyydetään. Itämeren alueen silliä kutsutaan silakaksi. Silakka on hieman silliä pienempi ja vähärasvaisempi, sillä suolapitoisuudeltaan alhaisemman veden kalat ovat kooltaan pienempiä.
Sillin ravinto koostuu eläinplanktonista, äyriäisistä, kalanpoikasista ja nilviäisistä. Sillit elävät suurissa, tiiviissä parvissa melko lähellä pintaa, joten sillin kalastuksessa ei juuri saada ei-toivottuja sivusaaliita. Silli voi elää jopa 25-vuotiaaksi. Keskimäärin ne elävät kuitenkin alle 10 vuotta.

Sydän rakastaa silliä

Rasvaiset kalat kuten silli sisältävät runsaasti monityydyttymättömiä, terveydelle välttämättömiä Omega-3-rasvahappoja. Ihmisen elimistö ei kykene itse tuottamaan näitä terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä ravintoaineita, joten niiden saanti on turvattava oikealla ruokavaliolla.

Kalasta peräisin olevat omega-3-rasvahapot, eli EPA ja DHA, edistävät sydämen normaalia toimintaa. Kaikista kaloista ei näitä rasvahappoja saa, mutta silli on tämän suhteen kärkisijoilla, joten omega-3-rasvahappojen saantia on helppo lisätä syömällä silliä. Silli sisältää myös runsaasti D-vitamiinia, joka auttaa ylläpitämään lihasten, luuston ja immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Kala sisältää myös proteiinia, joka edistää lihasmassan kasvua.

Jo 30 gramman annos silliä sisältää yli puolet aikuisen sekä EPA/DHA- ja että D-vitamiinin päivittäisestä saantisuosituksesta. Silliä syödessä on kuitenkin tärkeää huomioida, että silli sisältää aina myös suolaa. Sillin sisältämän suolan määrän voit aina tarkastaa sillin pakkauksesta. Tasapainoinen ja monipuolinen ruokavalio on tärkeä osa terveellistä elämäntapaa.

Sillistä on moneksi

Suolasilli, sokerisuolattu silli ja rasvasilli
Suolasilli ja sokerisuolattu silli voidaan molemmat säilöä joko fileoituna tai kokosillinä. Nimensä mukaisesti suolasillissä on mausteena vain suolaa kun taas sokerisuolatun sillin makua pehmentää myös pieni määrä sokeria. Sokerisuolattu silli on Suomessa yleisesti käytetty raaka-aine mm. vakuumisilleissä. Rasvasilli on kokonaisena sokerisuolattua, tynnyrikypsytettyä silliä, jonka rasvapitoisuus on suhteellisen korkea. Rasvasilliä on esimerkiksi Ahti perinteinen sillifilee: yksi filee kokonaisesta rasvasillistä.

Miten silli valmistetaan?
Paras, premium-luokan silli kypsyy kuin hyvä viini: tynnyreissä ja pitkään. Tällaisessa kypsytetyssä sillissä on oikeastaan kaksi peruslinjaa: sokerisuolattu ja maustesuolattu.

Kummassakin tapauksessa silli säilötään tynnyriin. Sokerisuolatussa sillissä suolan makua pehmentää sokeri, maustesuolatussa lisäksi myös mausteet.

Maustesuolattuja sillejä ovat esimerkiksi Ahti matjes- ja juhlasilli sekä Vesta tilli- ja tomaattisillit. Sokerisuolattuja, kypsytettyjä sillejä ovat esimerkiksi Ahti perhe-, tomaatti-, sipuli- ja tillisillit.

Silli voidaan myös marinoida etikka-suolaliemessä. Tällöin tuloksena on raaka-aine kirkas- tai paksuliemiseen silliin, sellaiseen, “jossa kastikekin on ruokaa”. Maultaan marinoitu silli on miedompaa, makeampaa ja vähemmän suolaista. Marinoituja sillejä ovat esimerkiksi Abba- ja Boy-sillit.

Mikä ihmeen matjessilli?
Sana matjes (esim. hollanninkielen maatjeshaaring ja saksankielen sanasta madikeshering) tarkoittaa itse asiassa neitsytsilliä. Nimi viittaa siihen, että silli pyydetään aikaisin syksyllä. Meillä pohjolassa matjessillillä tarkoitetaan kuitenkin kypsyttämisen tapaa ja makumaailmaa. Matjes on aina tynnyrikypsytetty silli, jonka maku on sekä mausteinen että makea. Esimerkiksi Ahti- ja Vesta-matjessillit edustavat tätä makumaailmaa.

Miksi silleissä on niin paljon suolaa?
Suola tarvitaan sillin kypsymistä ja säilymistä varten. Suolaa on kyllä silleistä vähennetty ja aiemmin markkinoilla olikin todella tiukkasuolaisia sillejä. Niiden rinnalle tuotiin ns. “kevytsuolattuja” sillejä kuvaamaan alempaa suolapitoisuutta. Sittemmin reilusti suolaiset sillit ovat markkinoilta kadonneet, mutta nimi kevytsuolattu on monella valmistajalla jäänyt kuluttajaa harhaan johtavaksi kauppanimeksi. Silli on aina voimakassuolaista. Esimerkiksi Ahti Perinteinen Sillifilee oli aiemmin nimeltään kevytsuolattu. Nimi vaihdettiin, koska se oli harhaanjohtava.

MSC

MSC-kirjainyhdistelmän takana on Marine Stewardship Council, vailla sidoksia toimiva, voittoa tavoittelematon organisaatio.

Sen tavoitteena on huolehtia maailman luonnonkalakannoista estämällä liikakalastus, koska liikakalastus vahingoittaa sekä kalastusteollisuutta että merten ekosysteemejä.

Sillin kalakannat ovat elinvoimaisia, ja MSC-sertifikaatilla pystymme takaamaan sen, että ne ovat sitä myös tuleville sukupolville!

Tiesitkö, että johtavista sillimerkeistä kaikilla Abba, Ahti, Boy ja Vesta -silleillä on MSC-merkki. Myös Abba-tonnikaloilla, -pasteijoilla sekä Kallen mäkitahnoilla on tämä vastuullisuudesta kertova merkki.